Urheilun yhdistävä voima

Perjantaina sain olla osa ainutlaatuista urheilujuhlaa ja todeta itse kuinka urheilu voi parhaimmillaan yhdistää ihmisiä, vaikkei muuta yhteistä kieltä olisikaan.

Eräs vapaaehtoisistamme täältä talolta on valmentanut viimeisen kuukauden ajan kahden paikallisen koulun oppilaista jalkapallossa. Ennen tätä pojat eivät olleet kovin tuttuja kyseisen lajin kanssa. Nyt kun valmentajana toimineen vapaaehtoisen Sanjayn, oli aika lähteä kotiin, päätti hän järjestää pojille ystävyysottelun. Eli hänen valmentamien kahden eri koulun pojat siis pelasivat vastakkain.

Minäkin sitten olin mukana ottelunjärjestelyissä työn puolesta, vaikka en mikään suuri jalkapallo ihminen olekaan. Ja voihan että, olipa loistava tapahtuma.

Himalyan Rangers, valmistautumista henkisesti peliin.

Autoin siirtämään toista joukkuetta tapahtumapaikalle, eli toiselle koululle. Jo matkalla pojat (iältään 13-17) lauloivat innostuneena oman joukkueensa lauluja ja olivat täynnä nuorta elinvoimaa. Ottelua ennen molemmat joukkueet nostattivat tunnelmaa näillä lauluillaan ja venyttelemällä yleisön edessä suuren maailman tapaan.

Yleisönä oli meidän vapaaehtoisia sekä koulun oppilaita ja taisi muutamien poikien vanhemmatkin mahtua mukaan. Tuomarina toimia meidän kanadalainen vapaaehtoinen Chris ja Sanjayn lisäksi toisen joukkueen valmentajana eräs talomme työntekijä Vikrant. Pelin alettua hiekkakenttä vaan pöllysi kun joukkueet taistelivat pallosta.

White Tigers ja heidän hieno plakaatinsa.

Ottelu oli tiukka ja tasainen, pelattiin kaksi 30 minuutin puoliaikaa helteisessä säässä, hiki lensi ja vettä kului. Joukkueista maalinteon aloitti Himalayan Rangers, jotka johtivat puoli aikaan mennessä peliä 2-0. Toisella puoliajalla White Tigers kuitenkin tekivät tasoituksen ja lopulta peli jouduttiin ratkaisemaan rangaistuspotkujen avulla. Tiukassa taistossa Himalayan rangers selviytyi voittajaksi.

Pelin jälkeen tunteet olivat pinnassa. Hävinnyttä joukkuetta itketti, niin valmentajan lähteminen kuin pelin häviäminenkin. Voittanut joukkue puolestaan villitsi ja juhli pitkin kenttää. Hieno ottelu päättyi vuolaisiin kiitospuheisiin ja parhaiden pelaajien palkitsemisiin.

Tuomari Chris jakamassa pokaalia voittajajoukkueen kapteenille.

Jäi hyvä fiilis tapahtumasta, sekä pelaajat että koulujen henkilökunta olivat innoissaan, vapaaehtoisilla oli hauskaa ja myös katsojia saapui lähialueilta. Oli hienoa olla osana tätä urheilujuhlaa, joka saattaa toistua kuukauden päästä sillä tällä viikolla saapuu uusi vapaaehtoinen poikia valmentamaan!